Raatteen Portin Jatkosotanäyttely 1941-1944

Tervetuloa tutustumaan Suomen ja Neuvostoliiton välisen sodan 1941-1944 aseisiin, tykinammuksiin, kranaatteihin, annosviinapulloihin ja paljoon muuhun sen aikaiseen materiaaliin.

Aseet ja ammukset ovat deaktivoituja, joten niitä on turvallista käsitellä.

Näyttelyssä myös Saksan armeijan käyttämää aseistusta ja materiaalia, Suomi ja Saksahan olivat 1941-1944 aseveljiä ja liittolaisia..

Esillä on lisäksi propagandajulisteita, kirjeitä ja kortteja rintamalta, ruokailuvälineitä, kirjallisuutta, kypäiriä, mitalleja jne.

Näyttelyssä on esillä vain murunen tuota valtavaa 1941-1944 käytyä raakaa sotaa, mutta esillepano antaa kuitenkin oman historiallisen muistutuksen tuon ajan hulluudesta.

Muuttuva näyttely on samassa museotilassa talvisotanäyttelyn kanssa. Pääset siis yhdellä lipulla kahteen mielenkiintoiseen näyttelyyn!

Kenttärata-Feldbahn 1942-1944

Hyrynsalmen – Suomussalmen – Taivalkosken ja Kuusamon korpipitäjien alueelle rakennettiin valtakunnankansleri Adolf Hitlerin johtaman Saksan toimesta 178 km pitkä kenttärata.
Kapearaiteinen, kiskotukseltaan vain 75 cm leveä rata rakennettiin vuosina 1942 – 1944. Rata ehti olla kokonaisuudessaan täydessä toiminnassa vain 4 kuukautta.
Valtavan työmaa läpi tiettömien korpien, jossa upottavat suot ja vesistöt olivat rakentajien alituisena riesana, tehtiin lähes yksinomaan miestyövoimalla ja käsityökaluin. Talven paukkupakkaset, kesän tuomat itikat, ainainen nälkä ja jatkuva vankien kuritus tekivät työstä kaikin puolin helvetillistä. Päivät olivat pitkiä ja majoitusolosuhteet kurjia.
Radan rakennustöissä käytettiin pääosin venäläisiä sotavankeja, saksalaisia rangaistusvankeja, puolalaisia pakkosiirrettyjä ja joissain vaativammissa rakennustehtävissä myös palkallisia suomalaisia.
Saksalaiset kohtelivat vankeja joissain tapauksissa erittäin raa’asti ja kuolemantapauksia oli lähes päivittäin. Pienimmästäkin rikkeestä saattoi tulla kuolemantuomio ampumalla tai hirttämällä. Syystäkin rataa kutsutaan “kuolemanradaksi” tai Suomen pisimmäksi hautausmaaksi.
Saksalaiset käyttäytyivät suomalaisia kohtaan asiallisesti. Suomi ja Saksa olivat tuolloin liittolaisia ja sotivat yhdessä Neuvostoliittoa vastaan. Liittolaisuuteen tuli kuitenkin pahoja säröjä
Lapinsodan alkaessa ja saksalaisten perääntyessä kohti pohjoista. Vetäytyvät saksalaiset tuhosivat kyliä, kaupunkeja ja kenttärataa räjäyttämällä, polttamalla ja miinoittamalla. Valvontakomission saavuttua alkoivat Neuvostoliiton ja voittajavaltioiden tarkastuskäynnit ja sotakorvausvaateet.
Radan rakenteita, junat, vaunut ja jopa ratapölkyt piti luovuttaa Neuvostoliitolle sotakorvauksena.
Talvisotamuseo Raatteen Porttiin on uutuutena tehty lyhyt pätkä kuolemanrataa. Sen ympärille on kasattu tiettyjä alkuperäisiä yksityiskohtia ja infoa kenttäradasta. Alkuperäistä ratakiskotusta ja yksi hiekkavaunu ovat myös nähtävänä. Taitaapa museossa junamies Adolfkin kurkkia Junnojoen aseman ovesta.

Tervetuloa museoomme tutustumaan 2. maailmansodan vaiettuun Kolmannen Valtakunnan Kuolemanrata aiheeseen !